Vuosipyörä kuvastaa monien uuspakanoiden ja noitien sapatteja, eli vuodenaikojen mukaan kulkevia juhlia. Sapatteja on yhteensä kahdeksan, joista kaksi on päivänseisausta ja kaksi päiväntasausta, sekä neljä suurempaa juhlaa. Vuosipyörän sykliä on noudatettu jo ennenvanhaa keskiajalla, ja Gerard Gardner toi termin takaisin käyttöön nykypäiväisessä muodossaan, kun juutalaisten sapatti sekottui terminä muihin niinsanottuihin vääräoppisiin uskontoihin.
Siinä missä sapatteja ovat juhlistettu jo ammoisina aikoina, on niillä myös muinaiset syyt juhliin ja nykyaikoina ne ovat hakeneet oman muotonsa, sekä osittain sekoittunut kristinuskon juhliin, jotka useimmat vietetään samoihin aikoihin uuspakanoiden sapattien kanssa. Monet wiccat ja uuspakanat juhlistavat jokaista näitä kahdeksaa sapattia, mutta on myös sallittua juhlistaa vain osaa.
Vuosipyörä itsessään on melko eroavainen ulkonäöltään, riippuu sen piirtäjästä ja käyttäjästä, mitä kokee sen tarvitsevan. Allekirjoittanut suosii ainakin toistaiseksi ihan tällaista simppeliä, jossa näkyy kaikki kahdeksan sapattia ja niiden päivämäärät. Mutta esimerkkinä siinä voi näkyä myös vuodenaika, astrologinen tähtimerkki tai vaikka sapattia kuvaava symboli. Esimerkkinä:
Kuten pyörästä näkee, sapatit alkaa talvesta ja ne kulkee vuodenaikojen mukaisesti. Alemmassa kuvassa on ympätty mukaan sen hetkisen astrologisen tähtimerkin symboli. Pointtina on kuitenkin sapatit ja niiden päivämäärät, jotka muuten saattaa heittää päivällä tai parilla, vuodesta riippuen. Esimerkiksi vuonna 2017 Mabonia vietettiin 22. päivä, kun taas vuonna 2019 sitä vietetään 23. päivä. "Pääsapattien" eli Samhainin, Imbolcin, Beltanen ja Lammaksen päivämäärät ei muutu, sillä ne eivät ole sidoksissa päivänseisauksiin ja -tasauksiin.
Yule, talvipäivänseisaus 20. - 23.12.
Vuonna 2019 seisaus on 22.12.
Alkujen alkujaan muinainen germaanien talvijuhla, jota nykypäivänä juhlistaa monet uuspakanat ja noidat. Tyypillisin juhlistamistapa on kynttilöiden polttaminen, kokkojen ja muiden tulien sytyttäminen, joita kuvataan auringon paluuna. Ennen vanhaan oli tapana polttaa takassa suurta hedelmäpuun halkoa takaamaan hyvä sato seuraavalle kaudelle, mutta 1800-luvulla halko muutti hitaasti muotoaan leivosmuotoon, joka tunnetaan nykyään yulehalkona tai jouluhalkona.
Imbolc, valojen juhla, Pyhän Brigidin päivä, 1. - 2.2.
Päivämäärä riippuu harjoittajan omasta traditiosta, kumpana sitä juhlii. Tai vaikka molempina. Kyseisen sapatin alkuperä on epäselvä, mutta yleisin selitys juontaa juurensa vanhaan irlannin kielee "i mbolc" ja se tarkoittaa "vatsassa" ja mitä ilmeisemmin sillä viitataan tiineisiin uuhiin, joilla on tapana karitsoa keväällä. Toinen vanhan irlannin versio on "imb-fholc" eli "puhdistaa itsensä" ja se tietysti tarkoittaa rituaalista puhdistautumista. Jotkut keskittyvät kelttien tulen ja hedelmällisyyden jumalattareen Brighidiin ja jotkut taas suuntaavat rituaalinsa vastaamaan vuodenaikoja ja vuosipyörää. Imbolcina kuitenkin juhlistetaan lähestyvää kevättä ja pian loppuvaa talvea. Imbolcina myös wiccan kolmoisjumatar muuntautuu vanhasta eukosta takaisin nuoreksi neidoksi ja edustaa näinollen uutta alkua ja uutta vuotta.
Ostara, Eostre, kevätpäiväntasaus, 19. - 21.3.
Vuonna 2019 tasaus on 20.3.
Ostara on nimetty germaanisen hedelmällisyyden jumalattaren mukaan. Anglosaksiset pakanat viettivät juhlia Ostaran kunniaksi, mutta hiljalleen perinne hiipui ja lopulta tilalle asettui kristittyjen pääsiäinen ja Jeesuksen ylösnousemus. Osa Ostaran aikaisista perinteistä kuitenkin elää yhä pääsiäisenä: puput ja munat molemmat ovat vahvassa sidoksessa Ostaraan. Kanit symboloivat hedelmällisyyttä ja on Ostaran pyhä eläin. Munat taas kuvastavat hedelmällistä puhtautta.
Beltane, vappu, 1.5.
Beltane on Ostaran tavoin yhdistetty muunmuassa hedelmällisyyteen. Alkujaan Beltane on kelttiläinen kevätjuhla ja suoraan käännettynä sen nimi tarkoittaa "hyvä tuli". Juhlien aikaan on tavanomaista sytyttää kokkoja, joiden uskottiin edistävän karjan hedelmällisyyttä.
Joidenkin uskomusten mukaan Beltanena tämän- ja tuonpuoleisen raja on ohuimmillaan tai kokonaan poissa, kuten Samhaininakin. Jumalattaren ja jumalan liiton myötä sapatti on myös tärkeä hedelmällisyysjuhla ja se onkin wiccojen kesken suosittu hetki kätten yhteenliittämiselle.
Litha, kesäpäivänseisaus, juhannus, 20. - 22.6.
Vuonna 2019 seisaus on 21.6.
Lithaa juhlitaan, kun päivä on pisimmillään. Tulien polttamisen rinnalla maa ja maan ravinteikas multa korostuu juhlan hengessä. Myös reheävänä kukkiva ja kasvava luonto tuo iloa ja juhlanaihetta keskikesänjuhlaan. Lithan symboliikassa vesi on läsnä muistuttamassa, ettei ilman vettä sato kasvaisi. Ennen vanhaan maatilallisilla oli tapana pyytää jumaluuksia siunaamaan satoa ja farmieläimiä.
Lammas, Lugnasadh, 1. sadonkorjuu, 1.8.
Ensimmäisen sadonkorjuujuhlan aikaan metsät ja puutarhat ovat täynnä marjoja ja kasviksia, sekä muuta satoa. Elojuhla toimii hyivn myös leivänjuhlana. Irlantilaistarinoiden mukaan lammas oli alkujaan valon jumalan, Lughin juhla, jonka hän järjesti ottoäitinsä kunniaksi. Äiti Tailtiu oli uuvuttanut itsensä hengiltä raivatessaan villistä Irlannista hedelmällistä peltoa. Sapatin aikaan solmittiin avioliittoja, kisailtiin ja suoritettiin muita uskonnollisia menoja. Lammaksen sapatissa on tulijuhlan piirteitä ja sen kunniaksi on hyvä sytyttää kokkoja ja nuotioita.
Mabon, 2. sadonkorjuu, syyspäiväntasaus, 22. - 23.9.
Vuonna 2019 tasaus on 23.9.
Syyspuolen toinen ja ehkä tärkein sadonkorjuun juhlapäivä. Nimi juontuu walesilaisen jumalan, Mabonin nimestä, joka tarkoittaa "äidin poikaa". Syksyn tullen wiccan kolmoisjumalatar vanhenee ja näyttää vanhan ja viisaan eukon kasvot. Sadonkorjuu myös symboloi elämän ehtoopuolta, jolloin voi rauhassa nauttia eletyn elämän hedelmistä.
Samhain, kesän loppu, halloween, 31.10.
Alunperin muinaiskelttien juhla, joka tarkoittaa kesän(samrad) loppua(fain). Silloin on tarkoitus juhlia kesäkauden ja sadonkorjuun päättymistä. Ennen vanhaan sapatti saattoi kestää useita viikkoja ja vanhojen uskomusten mukaan tämän- ja tuonpuoleisten maailmojen rajat ohenevat lähes olemattomiis tai jopa katoavat kokonaan. Juhlan aikana oli tapana polttaa kokkoja, sillä tulien uskottiin suojaavan henkien pahasuovilta hyökkäyksiltä. Myös nauris- ja kurpitsalyhdyt olivat suosittuja kuolleiden henkien pelokkeita. Monille pakanauskonnoille Samhain on myös uusi vuosi ja silloin on tapana muistella menneitä, pohditaan tulevaa, tehdään sitä koskevia suunniltemia ja ennustetaan.
Siinä missä sapatteja ovat juhlistettu jo ammoisina aikoina, on niillä myös muinaiset syyt juhliin ja nykyaikoina ne ovat hakeneet oman muotonsa, sekä osittain sekoittunut kristinuskon juhliin, jotka useimmat vietetään samoihin aikoihin uuspakanoiden sapattien kanssa. Monet wiccat ja uuspakanat juhlistavat jokaista näitä kahdeksaa sapattia, mutta on myös sallittua juhlistaa vain osaa.
Vuosipyörä itsessään on melko eroavainen ulkonäöltään, riippuu sen piirtäjästä ja käyttäjästä, mitä kokee sen tarvitsevan. Allekirjoittanut suosii ainakin toistaiseksi ihan tällaista simppeliä, jossa näkyy kaikki kahdeksan sapattia ja niiden päivämäärät. Mutta esimerkkinä siinä voi näkyä myös vuodenaika, astrologinen tähtimerkki tai vaikka sapattia kuvaava symboli. Esimerkkinä:
 |
| [kuva täältä] |
Yule, talvipäivänseisaus 20. - 23.12.
Vuonna 2019 seisaus on 22.12.
Alkujen alkujaan muinainen germaanien talvijuhla, jota nykypäivänä juhlistaa monet uuspakanat ja noidat. Tyypillisin juhlistamistapa on kynttilöiden polttaminen, kokkojen ja muiden tulien sytyttäminen, joita kuvataan auringon paluuna. Ennen vanhaan oli tapana polttaa takassa suurta hedelmäpuun halkoa takaamaan hyvä sato seuraavalle kaudelle, mutta 1800-luvulla halko muutti hitaasti muotoaan leivosmuotoon, joka tunnetaan nykyään yulehalkona tai jouluhalkona.
Imbolc, valojen juhla, Pyhän Brigidin päivä, 1. - 2.2.
Päivämäärä riippuu harjoittajan omasta traditiosta, kumpana sitä juhlii. Tai vaikka molempina. Kyseisen sapatin alkuperä on epäselvä, mutta yleisin selitys juontaa juurensa vanhaan irlannin kielee "i mbolc" ja se tarkoittaa "vatsassa" ja mitä ilmeisemmin sillä viitataan tiineisiin uuhiin, joilla on tapana karitsoa keväällä. Toinen vanhan irlannin versio on "imb-fholc" eli "puhdistaa itsensä" ja se tietysti tarkoittaa rituaalista puhdistautumista. Jotkut keskittyvät kelttien tulen ja hedelmällisyyden jumalattareen Brighidiin ja jotkut taas suuntaavat rituaalinsa vastaamaan vuodenaikoja ja vuosipyörää. Imbolcina kuitenkin juhlistetaan lähestyvää kevättä ja pian loppuvaa talvea. Imbolcina myös wiccan kolmoisjumatar muuntautuu vanhasta eukosta takaisin nuoreksi neidoksi ja edustaa näinollen uutta alkua ja uutta vuotta.
Ostara, Eostre, kevätpäiväntasaus, 19. - 21.3.
Vuonna 2019 tasaus on 20.3.
Ostara on nimetty germaanisen hedelmällisyyden jumalattaren mukaan. Anglosaksiset pakanat viettivät juhlia Ostaran kunniaksi, mutta hiljalleen perinne hiipui ja lopulta tilalle asettui kristittyjen pääsiäinen ja Jeesuksen ylösnousemus. Osa Ostaran aikaisista perinteistä kuitenkin elää yhä pääsiäisenä: puput ja munat molemmat ovat vahvassa sidoksessa Ostaraan. Kanit symboloivat hedelmällisyyttä ja on Ostaran pyhä eläin. Munat taas kuvastavat hedelmällistä puhtautta.
Beltane, vappu, 1.5.
Beltane on Ostaran tavoin yhdistetty muunmuassa hedelmällisyyteen. Alkujaan Beltane on kelttiläinen kevätjuhla ja suoraan käännettynä sen nimi tarkoittaa "hyvä tuli". Juhlien aikaan on tavanomaista sytyttää kokkoja, joiden uskottiin edistävän karjan hedelmällisyyttä.
Joidenkin uskomusten mukaan Beltanena tämän- ja tuonpuoleisen raja on ohuimmillaan tai kokonaan poissa, kuten Samhaininakin. Jumalattaren ja jumalan liiton myötä sapatti on myös tärkeä hedelmällisyysjuhla ja se onkin wiccojen kesken suosittu hetki kätten yhteenliittämiselle.
Litha, kesäpäivänseisaus, juhannus, 20. - 22.6.
Vuonna 2019 seisaus on 21.6.
Lithaa juhlitaan, kun päivä on pisimmillään. Tulien polttamisen rinnalla maa ja maan ravinteikas multa korostuu juhlan hengessä. Myös reheävänä kukkiva ja kasvava luonto tuo iloa ja juhlanaihetta keskikesänjuhlaan. Lithan symboliikassa vesi on läsnä muistuttamassa, ettei ilman vettä sato kasvaisi. Ennen vanhaan maatilallisilla oli tapana pyytää jumaluuksia siunaamaan satoa ja farmieläimiä.
Lammas, Lugnasadh, 1. sadonkorjuu, 1.8.
Ensimmäisen sadonkorjuujuhlan aikaan metsät ja puutarhat ovat täynnä marjoja ja kasviksia, sekä muuta satoa. Elojuhla toimii hyivn myös leivänjuhlana. Irlantilaistarinoiden mukaan lammas oli alkujaan valon jumalan, Lughin juhla, jonka hän järjesti ottoäitinsä kunniaksi. Äiti Tailtiu oli uuvuttanut itsensä hengiltä raivatessaan villistä Irlannista hedelmällistä peltoa. Sapatin aikaan solmittiin avioliittoja, kisailtiin ja suoritettiin muita uskonnollisia menoja. Lammaksen sapatissa on tulijuhlan piirteitä ja sen kunniaksi on hyvä sytyttää kokkoja ja nuotioita.
Mabon, 2. sadonkorjuu, syyspäiväntasaus, 22. - 23.9.
Vuonna 2019 tasaus on 23.9.
Syyspuolen toinen ja ehkä tärkein sadonkorjuun juhlapäivä. Nimi juontuu walesilaisen jumalan, Mabonin nimestä, joka tarkoittaa "äidin poikaa". Syksyn tullen wiccan kolmoisjumalatar vanhenee ja näyttää vanhan ja viisaan eukon kasvot. Sadonkorjuu myös symboloi elämän ehtoopuolta, jolloin voi rauhassa nauttia eletyn elämän hedelmistä.
Samhain, kesän loppu, halloween, 31.10.
Alunperin muinaiskelttien juhla, joka tarkoittaa kesän(samrad) loppua(fain). Silloin on tarkoitus juhlia kesäkauden ja sadonkorjuun päättymistä. Ennen vanhaan sapatti saattoi kestää useita viikkoja ja vanhojen uskomusten mukaan tämän- ja tuonpuoleisten maailmojen rajat ohenevat lähes olemattomiis tai jopa katoavat kokonaan. Juhlan aikana oli tapana polttaa kokkoja, sillä tulien uskottiin suojaavan henkien pahasuovilta hyökkäyksiltä. Myös nauris- ja kurpitsalyhdyt olivat suosittuja kuolleiden henkien pelokkeita. Monille pakanauskonnoille Samhain on myös uusi vuosi ja silloin on tapana muistella menneitä, pohditaan tulevaa, tehdään sitä koskevia suunniltemia ja ennustetaan.
Kommentit