Ensinnäkin, mikä on alttari?
Alttari on oma pöytä, hylly, laatikko tai ylipäätään tila, jossa luot yhteyttä mahdollisiin jumaluuksiin, ykseyteen, kaikkeuteen, sinuun itseesi tai harjoitat noituutta. Tai meditoit tai ennustat tai miten itseäsi nyt ilmaisetkaan. Alttari ei myöskään ole pakollinen ja sillä on monia eri muotoja. On pieniä ja isoja, ikkunalaudalle mahtuvia ja isoja ruokapöydän kokoisia. Ulkoalttareita ja pieniä nurkkahyllykköjä. Tai vaikka matka-alttari. Jotkut tuntevat olonsa parhaimmaksi kuvitteellisen alttarin ääressä - ei mitään esineitä, vain harjoittaja ja sen mieli.
Alttaria ei myöskään sovi kasata ajatuksella "mitä muut ajattelee" tai "voinko laittaa tämän tähän". Alttari on jokaisen henkilökohtainen, eikä varmastikaan kenelläkään ole samanlaista, kun teet oman intuition mukaan. Yksinkertaisemmillaan konkreettinen alttari voi olla vaikka kynttilä, höyhen, kivi ja simpukankuori pienellä pöydällä tai jakkaralla.
Ensimmäisenä tehtävänä on päättää, mihin asetat alttarin? Ehkä valmiille hyllylle tai vaikka yöpöydälle? Joidenkin mielestä ainoa oikea paikka on asunnon pohjoisseinä, mutta kuinka moni pystyy sellaisen toteuttamaan? Alttarin tulee olla itselle luontevassa paikassa.
Toinen tehtävä on päättää, että mitä siihen sitten laitetaan? Alttarille ei tarvitse hankkia mitään tyyristä ja valtavan järisyttävän hienoa kolmen kilon kristallimurikkaa vain, koska netissä muillakin on. Netistä kun selaa muiden noitien ja/tai pakanoiden alttareita, voi iskeä vähän pakokauhu "mistä, miten ja millä rahalla". Tosiasiassa alttariin ei tarvitse käyttää rahaa, jos ei niin halua, sillä luonnosta löytyy valtavia määriä sopivia elementtejä sille laitettavaksi. Hyvin simppeleillä jutuilla pääsee alkuun ja alttarissa on hieno juttu se, että sitä voi muokata ja mukauttaa omien tuntemuksien mukaan niin paljon kuin haluaa. Jotkut vaihtavat järjestystä kuunkierron mukaan, toiset taas sapattien mukaan. Jotkut pitävät alttarinsa samanlaisena pitkiäkin aikoja. Kaikki on omasta päästä kiinni, mikä tuntuu hyvältä ja milloin on aika vaihtaa. Alttarin kokoaminen kannattaa aloittaa elementtien symbolien kokoamisella. Näistä useita voi löytyä jo valmiiksi kotoa, eikä jokaiselle elementille tarvitse olla montaa eri symbolia. Tai välttämättä ollenkaan, jos ei siltä tunnu. Kaikki on suuntaa antavaa.
ILMA: höyheniä, sulkia, suitsuke, kuvia linnuista ja perhosista tai pilvistä ja taivaasta, sauva, kukkien lehtiä
TULI: kynttilöitä, tuhkaa, jotain, joka kuvastaa aurinkoa, tulitikkuja, athame, tikari, veitsi, tiiltä, palanutta puuta
MAA: kiviä, kristalleja, multaa, oksia, juuria, kuivattuja kasveja, kuivattuja kukkia, kasveja, kuvia kasveista, pentagrammi, suola
VESI: simpukankuoria, peili, hiekkaa, merilasia, kulho/pikari/malja vedelle, aamukastevesi, sadevesi, kuuvesi
Allekirjoittanut on pykässyt oman alttarinsa näkyvään muotoon kutakuinkin vuosi sitten ja aika ahkerasti sitä on mukautettu oman mieltymyksen mukaan. Tapaan myös muuttaa sitä aina sapatin alla aiheeseen sopivammaksi. Ei siksi, että kokisin sen pakkona, vaan koska yksinkertaisesti nautin alttarin laittamisesta ja se muutama kuukausi sapattien välissä on sopiva aika nauttia kättentyöstä.
Kuten kuvista huomaa, allekirjoittaneen alttari on kuva kuvalta edistynyt johonkin suuntaan. Ensimmäinen kuva on otettu 2017 samhainin alla, kun alttari on vihdoin konkretisoitunut kiinteäksi osaksi sisustusta - sitä aiemmin kyseessä oli lahjapaperilla päällystetty kenkälaatikko, jossa kulki kynttilöitä, suolaa, hopeakoru, kourallinen kristalleja ja pentagrammikaulakoru. Siitä hiljalleen se sai upgradea verhojen muodossa, jumaluuden konkretisoituivat kuvien muodossa ja alttari alkoi tuntua enemmän omalta, eikä niin "suorittamiselta". Alemmissa kuvissa näkyvä valkoinen taso on lipasto, jossa on viisi laatikkoa omistettu täysin yrteille, suitsukkeille, kynttilöille, oksille, lasipulloille, purnukoille, naruille, alttariesineille ja muille tarvikkeille, joita harjoittamisessani käytän.
Mikäs se matka-alttari sitten oli, mistä puhuin ja miten se sellainen kootaan? No allekirjoittaneen alttari on lähinnä "yhtäkkiä" tarvittavia loitsuja varten. Tai tarotien lukemista varten, jos ollaankin jossain muualla, kuin kotona. Yksinkertaisuudessaan se on peltiboksi, johon on koottu yhtä sun toista pientä.
Alttariliina, valkoinen kynttilä, kaksi vuorikidettä, kanelitanko, salviaa, suitsukekartio, tulitikkuja, suojeleva loitsupullo, ruusun terälehtiä ja laakerinlehtiä, sekä tietty pentagrammi"rukousnauha". Itse boksiin on vedetty karkeasti tulitikkujen raapaisupinta kaksipuoleisella teipillä.
Alttari on oma pöytä, hylly, laatikko tai ylipäätään tila, jossa luot yhteyttä mahdollisiin jumaluuksiin, ykseyteen, kaikkeuteen, sinuun itseesi tai harjoitat noituutta. Tai meditoit tai ennustat tai miten itseäsi nyt ilmaisetkaan. Alttari ei myöskään ole pakollinen ja sillä on monia eri muotoja. On pieniä ja isoja, ikkunalaudalle mahtuvia ja isoja ruokapöydän kokoisia. Ulkoalttareita ja pieniä nurkkahyllykköjä. Tai vaikka matka-alttari. Jotkut tuntevat olonsa parhaimmaksi kuvitteellisen alttarin ääressä - ei mitään esineitä, vain harjoittaja ja sen mieli.
Alttaria ei myöskään sovi kasata ajatuksella "mitä muut ajattelee" tai "voinko laittaa tämän tähän". Alttari on jokaisen henkilökohtainen, eikä varmastikaan kenelläkään ole samanlaista, kun teet oman intuition mukaan. Yksinkertaisemmillaan konkreettinen alttari voi olla vaikka kynttilä, höyhen, kivi ja simpukankuori pienellä pöydällä tai jakkaralla.
Ensimmäisenä tehtävänä on päättää, mihin asetat alttarin? Ehkä valmiille hyllylle tai vaikka yöpöydälle? Joidenkin mielestä ainoa oikea paikka on asunnon pohjoisseinä, mutta kuinka moni pystyy sellaisen toteuttamaan? Alttarin tulee olla itselle luontevassa paikassa.
Toinen tehtävä on päättää, että mitä siihen sitten laitetaan? Alttarille ei tarvitse hankkia mitään tyyristä ja valtavan järisyttävän hienoa kolmen kilon kristallimurikkaa vain, koska netissä muillakin on. Netistä kun selaa muiden noitien ja/tai pakanoiden alttareita, voi iskeä vähän pakokauhu "mistä, miten ja millä rahalla". Tosiasiassa alttariin ei tarvitse käyttää rahaa, jos ei niin halua, sillä luonnosta löytyy valtavia määriä sopivia elementtejä sille laitettavaksi. Hyvin simppeleillä jutuilla pääsee alkuun ja alttarissa on hieno juttu se, että sitä voi muokata ja mukauttaa omien tuntemuksien mukaan niin paljon kuin haluaa. Jotkut vaihtavat järjestystä kuunkierron mukaan, toiset taas sapattien mukaan. Jotkut pitävät alttarinsa samanlaisena pitkiäkin aikoja. Kaikki on omasta päästä kiinni, mikä tuntuu hyvältä ja milloin on aika vaihtaa. Alttarin kokoaminen kannattaa aloittaa elementtien symbolien kokoamisella. Näistä useita voi löytyä jo valmiiksi kotoa, eikä jokaiselle elementille tarvitse olla montaa eri symbolia. Tai välttämättä ollenkaan, jos ei siltä tunnu. Kaikki on suuntaa antavaa.
ILMA: höyheniä, sulkia, suitsuke, kuvia linnuista ja perhosista tai pilvistä ja taivaasta, sauva, kukkien lehtiä
TULI: kynttilöitä, tuhkaa, jotain, joka kuvastaa aurinkoa, tulitikkuja, athame, tikari, veitsi, tiiltä, palanutta puuta
MAA: kiviä, kristalleja, multaa, oksia, juuria, kuivattuja kasveja, kuivattuja kukkia, kasveja, kuvia kasveista, pentagrammi, suola
VESI: simpukankuoria, peili, hiekkaa, merilasia, kulho/pikari/malja vedelle, aamukastevesi, sadevesi, kuuvesi
Allekirjoittanut on pykässyt oman alttarinsa näkyvään muotoon kutakuinkin vuosi sitten ja aika ahkerasti sitä on mukautettu oman mieltymyksen mukaan. Tapaan myös muuttaa sitä aina sapatin alla aiheeseen sopivammaksi. Ei siksi, että kokisin sen pakkona, vaan koska yksinkertaisesti nautin alttarin laittamisesta ja se muutama kuukausi sapattien välissä on sopiva aika nauttia kättentyöstä.
Kuten kuvista huomaa, allekirjoittaneen alttari on kuva kuvalta edistynyt johonkin suuntaan. Ensimmäinen kuva on otettu 2017 samhainin alla, kun alttari on vihdoin konkretisoitunut kiinteäksi osaksi sisustusta - sitä aiemmin kyseessä oli lahjapaperilla päällystetty kenkälaatikko, jossa kulki kynttilöitä, suolaa, hopeakoru, kourallinen kristalleja ja pentagrammikaulakoru. Siitä hiljalleen se sai upgradea verhojen muodossa, jumaluuden konkretisoituivat kuvien muodossa ja alttari alkoi tuntua enemmän omalta, eikä niin "suorittamiselta". Alemmissa kuvissa näkyvä valkoinen taso on lipasto, jossa on viisi laatikkoa omistettu täysin yrteille, suitsukkeille, kynttilöille, oksille, lasipulloille, purnukoille, naruille, alttariesineille ja muille tarvikkeille, joita harjoittamisessani käytän.
Mikäs se matka-alttari sitten oli, mistä puhuin ja miten se sellainen kootaan? No allekirjoittaneen alttari on lähinnä "yhtäkkiä" tarvittavia loitsuja varten. Tai tarotien lukemista varten, jos ollaankin jossain muualla, kuin kotona. Yksinkertaisuudessaan se on peltiboksi, johon on koottu yhtä sun toista pientä.
Alttariliina, valkoinen kynttilä, kaksi vuorikidettä, kanelitanko, salviaa, suitsukekartio, tulitikkuja, suojeleva loitsupullo, ruusun terälehtiä ja laakerinlehtiä, sekä tietty pentagrammi"rukousnauha". Itse boksiin on vedetty karkeasti tulitikkujen raapaisupinta kaksipuoleisella teipillä.
Kommentit